Suomen artistioppaat Shanghain maailmannäyttelyssä

Hyppäämme iltahämärissä pois seiskan metropysäkillä nimeltä Yanggao Road. Seuraamme tekstiviestillä saamiamme ohjeita ja pienen etsiskelyn jälkeen kiinalaisittain rähjäisen korttelin keskivaiheilta löytyy kyltti: Hyper Freedom. Hiukan naiivilta kuulostavan nimen alta löytyy Shanghailaisen parkourin sydän, joka lyö helposti ylimieliseksi heittäytyvän eurooppalaisen ällikällä. Pieni sali, training room, kuten paikalliset itse kutsuvat, on hyödynnetty lattiasta kattoon. Mielikuvitusta ja työtunteja käyttämällä tilaan on saatu hyvä treeniolosuhteet, millä ei tietysti tee vielä mitään ilman oikeaa henkeä. Ja sitähän täältä löytyy! Pienikokoiset, Jackie Chanin ja Bruce Leen näköiset nuoret miehet kimmahtelevat seinistä ja katosta kasvoillaan sitä aitoa liikkumisen ilon pilkettä, jonka joskus meinaa itse unohtaa.
Suomalaiset parkour-kummajaiset toivotetaan sydämellisesti tervetulleiksi illan ohjattuihin treeneihin, jotka eivät lopulta juuri omista poikkea. Mitä nyt hikeä vuodattuu enemmän. Kommunikaatio hoituu sujuvasti kehon kielellä, vaikka paikalta löytyy tulkkejakin. Treeneissä on läsnä lopulta osallistujia Suomesta, Ruotsista, Kanadasta ja Italiasta. Ei lainkaan hullummin.
Aivan ällistyttävän ihailtava asenne jatkuu seuraavana päivänä ulkojameissa, joita, samoin kuin sisätreenejäkin, oli äimistelemässä myös joukko sivullisia. Huhu kaupunkiapinoista kiirii siis jo Shanghaissa, ja asiasta ollaan kiinnostuneita suuren yleisönkin joukossa. Homma näyttää olevan mitä parhaimmassa alussa. Tätä menoa Kiinan parkourista kuullaan vielä!

- Liekki-Jaska

Paitoja

Parkour-paidat ovat muotoutuneet vuosien saatossa asiaksi, jolla eri parkour-yhteisöt tuovat itsensä esille. Ei siis ällikkä viuhunut siitä, että Shanghain pojilla oli omansa, kuten kuvista näkyy. Tämä paita oli kuitenkin hieman tavallisesta poikkeava. Rinnassa on hu-merkki ja selässä ta. Hu tarkoittaa hengitystä ja ta askelta.

Mennään vielä asiassa rintaa syvemmälle. Kiinassa on sellaisia pieniä tarinoita, joissa on joku moraalinen opetus (vrt. poika joka huusi sutta). Nämä opetukset tiivistetään neljän merkkin/sanan sanonnoiksi. Ta-merkkiin liitettävä sanonta kuuluu kutakuinkin “Yksi huutaa, sata vastaa”. Hu -merkkiin liitettävä sanonta kuuluu “Jalka laskeutuu varmalle maaperälle”. Nämä kaksi sanontaa pojat vielä täydensivät sanonnalla “Jos sinä etä tee sitä, niin kuka sitten”, joka on tarkoitettu kannustukseksi, ei retosteluksi. Hyviä mietteitä, hyvä Shanghain parkour.

- Hämähäkki Perttu

Parkour-esiintyjän arki. Se ei ole jotain, mitä tehdään sillä tavalla vähän, jonkun muun ohessa. Päin ja vastoin. Se on kuusi esitystä päivässä, eli käytännössä 120 esitystä melkein putkeen Shanghaissa.

Ei tunnu missään. Parkour-ammattilaiset on niin kovia jätkiä. Välittyyköhän sarkasmi?

Paiskataanpa tässä ammattilaisparkouraajuudesta muutamia ajatuksia. Se ei ole sitä että on kova jätkä ja hirveässä fyysisessä kunnossa. Tai noh. Täytyy sitä olla kovassa kunnossa, mutta se ei yksin vielä kanna. Pitääkö osata päkäri? Noh, on siitäkin apua, mutta silläkään ei vielä yhtä yleisön kohahdusta pidemmälle mennä.

Täytyy osata laskea, että jos on tänään vielä 5 esitystä tämän jälkeen, niin mitä kaikkea kannattaa tehdä, että jaksan vielä seuraavat ja vielä huomenna ja ylihuomenna ja sitä seuraavana ja… Pitää osata muokata esitykset näyttäviksi ja sellaisiksi että voit tehdä niitä paljon, liikaa ja silti välttyä rasitusvammoilta. Pitää osata ilmaista, näytellä samalla kun teet sen voltin. Pitää malttaa tehdä joka kerta huolelliset lämmittelyt ja jälkeenpäin jäähdytellä keho. Juoda suolavettä koko ajan, välttää järjestelmällisesti nestehukkaa. Syödä kung po -kanaa hirveällä määrällä riisiä, vaikka esityksen jälkeen oksettaa hulluna.

Illalla pitää venytellä, käydä kylvyssä jääpalojen kanssa, mennä aikaisin nukkumaan, vaikka pojat soittelee discoon. Asiaa on kovasti auttanut fysioterapeuttimme Ben Wallerin superohjeet palautumiselle suoraan Likesin sydämestä. Kumarrus Benille, suosittelen miestä.

Pitää pitää huoli. Eikä riitä että itsestä. Pitää luoda tunnelmaa myös omaan porukkaan. Ennen esitystä karistaa väsy, hymyillä ja pelleillä. Kysyä että tarviiko Jaska vettä, saiko Mika nukuttua, onko millainen fenkkari.

Missäs koulussa nää opetetaan? Jepjep. Omalla porukalla, rynnistäen kantapään kautta. Klassisesti lisättäköön, että silti en vaihtaisi mihinkään. Tykkään kovasti.

-Hämähäkki Perttu

Pädäng! Huhut liikkuvat ja tarinat kertovat: ne esiintyy tätä nykyä maalla, merellä ja ilmassa!

Nyt on Kirnua ympäröivän lammen lisäksi valjastettu (kirjaimellisesti) myös Kirnun ilmatila. Pitkällisen ja huolellisen suunnittelun jälkeen, joka sisälsi mm. tarvikkeiden hamstraamista niin Suomesta kuin Kiinasta. Kiinastahan saa siis aivan mitä vain. Kuten arvon teknikkomme Jarski tuumasi “Mitä kiinassa ei oo, sitä ei oo”. Joskin minkä tahansa löytäminen on osoittautunut, noh, hitaaksi.

Hamstraamisen lisäksi on kovasti suunniteltu ja rakenneltu yhdessä teknikoiden kanssa. Tunnusteltu rakenteiden lujuuksia, selvitelty solmuisia köysiä, testailtu öisessä Kirnussa settiä sulkemisajan jälkeen.

Eli mitä ihmettä. Tuloksena siis suuri ilma-akrobatianumero temppuillen köyden varassa kirnun seinällä reilun kymmenen metrin korkeudessa! Yli tuhatpäisestä yleisöstä voimme vetää tyytyväisenä nyttemmin sohvalta johtopäätöksen: kyseessä on spektaakkeli!

Spektaakkeli sisältää köyden varassa tehtäviä hyppyjä ja voltteja itsensä Kirnun seinää vasten. Musiikin ja seinälle piirtyvien varjojen saattelemana. Akrobaatin päästyä alas parkouraamme tapamme mukaan vedessä hitaasti. Siitä tulee ihan artti mieleen. Heinäkuun artsistiopaskollegamme Helena tykkäis (ks. alla).

Iso kiitos Kirnun tekniikalle ja Petri Ryöpylle. Ilman ihmisten apua ei mikään onnistu.

-Hämähäkki Perttu

Shanghaissa paikasta toiseen pääsee kätevästi metrolla. Niinpä myös dashilaisten arkipäivä alkaa lyhyellä metropyrähdyksellä Expo-alueelle. Melko yleismaailmallisesti metroissa on tukevia tankoja, joihin tarrautua junan liikkuessa. Parkouraajien kyseessä ollessa tämä tarrautuminen kuitenkin jää harvoin yksinkertaiselle asteelle.
Kun on tottunut käyttämään joutohetkensä kehonhuoltoon ja venyttelyyn, ei metron tarjoamia roikuntatankoja voi jättää hyödyntämättä. Venyttely ja pieni riipuskelu johtaa tietysti usein lihaskunnon harjoittamiseen ja jopa haasteisiin: Kuka jaksaa roikkua koko pysäkinvälin koskematta maahan?
Metrossa temppuilu on leimallista parkouraajille ympäri maailman. Kenties maailman kuuluisimman parkour-ryhmän, Yamakasin vieraillessa Suomessa pari vuotta sitten eivät Helsingin metron kaiteet ja tangot jääneet kaupunkiapinaansa vaille. Sama temppuilu ja ympäristön tutkiminen liikkeellisessä mielessä näkyy tietysti muuallakin kuin metrossa. Toistaiseksi kiinalaiset ovat ottaneet pelehdinnän vastaan varovaisen hyväksyvästi, jopa kiinnostuneesti. Toivotaan, että vastaanotto on jatkossa yhtä suopeaa.

- Liekki-Jaska

Länsimaiset ihmiset Kiinassa ovat siitä jännittäviä, että niitä on täällä suhteellisen vähän. Tämä johtaa erinäisiin ilmiöihin, kuten avoimeen tuijotteluun, hajurakoihin metrossa, liukuportaissa ja muissa ruuhkaisissa paikoissa sekä turistin valokuvaamiseen joko luvan kanssa tai ilman.
Toisaalta, kyllähän itsetuntoa hivelee, kun kaupungilla kiinalainen poika pysäyttää ruuhkassa ja toteaa kankealla englannilla: “You, very handsome. May I take picture with you?” Ja sitten vain sisko/tyttöystävä hommiin ja kuvaamaan kaverikuvaa. Tankki Tuomas kirvoittaa usein myös seuraavanlaisia lausahduksia: “You, strong. Very strong.”
Omalla tavallaan esiintyminen ei siis pääty Kirnuun tai Expo-alueelle. Iltaisin kotikadullakin kuuluu iloisia hello-huikkauksia. Olemme yleistä riistaa kaikkien silmille.
Kiinalaiset tuntuvat kokevan myös jonkinlaisena kohteliaisuutena, jos heitä valokuvaa. Taannoin pyysin saada kuvata kadulla ruokailevaa pikkutyttöä, jolloin tytön isä ja isoisä suorastaan kiittelivät minua kuvan ottamisesta. Eipä kestä kiittää.
Esiintyminen tuntuu seuraavan esiintyjää. Kävimme jokin aika sitten katsomassa sirkusesitystä, johon tarvittiin yksi vapaaehtoinen. Eiköhän Tuomas istunut juuri käytävän vieressä ja tuli vedetyksi huumoripitoiseen veitsenheittoepisodiin. Miten Tuomaksen kävi, sitä tarina ei kerro. Shanghaissa Tankki T ei enää kuitenkaan ole. Sen sijaan tilalla on Mika “Katumestari” Vuoriainen.

- Liekki-Jaska

Lämpötila +39 astetta celsiusta, mikä parkouraajalle neuvoksi? No tietenkin Kirnua ympäröivä vesiallas. Hienon hieno parkour-teline vain kantoon ja altaaseen ja vesileikit käyntiin. Päivä on kätevä päättää altaaseen, jotta vaatteet saadaan yön aikana taas kuivattua esityskuntoon.

- Liekki-Jaska

Hämähäkillä on yleensä kahdeksan silmää. Hämähäkki Pertulla silmiä on kaksi, ja niistäkin toinen tulehtui. Perttu väänsi ennakkoluulottomuusnupin kaakkoon ja kysyi supermarketin apteekki/luontaistuoteosastolta apua. Toisin sanoen marssi pelkästään kiinaa puhuvan myyjättären luo, osoitti punaista silmäänsä ja totesi että “öh”. Myyjä alkoi tomerasti viittilöidä ja puhua lujaa kiinaa, minkä jälkeen kaivoi esille erehdyttävästi hajuvesipulloa muistuttavan putelin, joka kaiketi sisälsi kalaöljysilmätippoja. Tipat kirvelevät, mistä päätellen niissä on myös tehoa. Toisaalta, kirvelisi myös hajuvesi aivan takuulla.
Parin päivän jälkeen Hämähäkin silmätulehdus on vain kirvelevä muisto, joten paranihan se, tippojen ansiosta tai niistä huolimatta. Muuten, samalla apteekkireissulla Tankki Tuomas osti terveysjuomahyllystä pienen pullon, jossa oli tekstiä vain kiinaksi. Tuomas kulautti juoman osapuilleen yhdellä huikalla, röyhtäisi ja jäi ennalleen. Eihän taikajuomakaan toisaalta tehonnut Obelixiin.

- Liekki-Jaska

Ai onko hiki? No on, nimittäin keli täällä Shanghaissa on sellainen, että normaalioloissa ei tulisi mieleenkään astua ulos ilmastoidusta asunnosta saatika sitten ryhtyä minkään sortin urheilusuoritukseen. Aiemmin mainittu Kirnun sauna ei saanut kirvoitettua kehosta kuin murto-osan siitä hien määrästä, mikä parkour-ihmisestä virtaa yhden parinkymmenminuuttisen esiintymissession aikana.

Eli kuten nokkelimmat lukijamme edellisestä saattoivat päätellä, näiden artistien ensimmäiset esiintymiset Kirnun kiinalaispainotteisen yleisön edessä ovat takanapäin. Alun olemme ottaneet suhteellisen varovaisesti, sekä Kirnun rakenteiden, että parkouraajien nesteenimeytymiskyvyn rajoja hakien. Rajat ovat toistaiseksi pysyneet piilossa horisontin tuolla puolen.

Pääsisäänkäynnin viereen sijoitettu parkour-teline on korkattu ja toimii hyvin, tai ainakin yhtä hyvin kuin käyttäjänsä. Yleisön reaktioista päätellen vähintäänkin kohtalaisesti. Kiinalaisyleisön välittömyys on ollut puheen aiheena aikaisemmillakin oppailla, joten tyydyn toteamaan, että paikalleen ei kannata jäädä ellei halua joutua jumiin kaverikuvakimaraan. Yhden kuvan jälkeen muodostuu nimittäin kätevä kiinalaisjono, jonka loppu ei ennen alueen sulkemista tule vastaan. Parkouraajalta pakeneminen persoonallisia reittejä pitkin käy tosin luonnostaan, joten tässä suhteessa emme liene aivan yhtä otollisia kaverikuvauksen kohteita kuin aikaisemmat kollegamme.

Kuten joku viisas on joskus todennut, tästä jatketaan entistä kovempaa, mm. vesialtaassa liukastellen. Ja tarjoilija, saisinko lasillisen suolavettä!

- Tankki Tuomas

Kuvat: Jarno Lammenaho

Legendaariset parkour-kengät Feiyuet

Shanghai vasten kasvoja

Kirnuja, miehiä ilman kitaraa, kulkulupia, uusia hajuja, nuudeleita ja ennen kaikkea, kiinalaisia. Mitä näitä nyt on. Hämärän peitossa olevia muistikuvia. Noin ja suurin piirtein kaksi vuorokautta putkeen hereillä. Taistellen Jetläkiä (suom. huom. lentokoneviivästys) vastaan. Se iskee väkisinkin vasten kasvoja, että nyt ollaan pojat Kiinassa. Iskee sillä tavalla oikein hyvällä tavalla, joskin hieman äkkinäisesti.

Parkour-pojat ilahtuivat kovasti löydettyämme kuuluja parkour-kenkiä, Feiyueita, lähikaupasta. Kokonaista neljä eurua pari. Maailmannäyttelyn kuulu Suomen paviljonki, The Kirnu, osoittautui ennakkotietojensa veroiseksi. Kukkuraksi siihen vielä ja päälle, että henkilökunnalla tuntui olevat kovasti hyvä henki. Kuulutan tässä vielä ihan julkisesti: tästä tulee hyvä kuukausi, paras. Kirnulla tsekattiin parkour-huudeja ja katolla ilma-akrobatiakiinnityksiä. Hyviä huudeja. Tykkäsin. Illaan kruunasi saunan korkkaus.

- Hämähäkki Perttu

Kirnun henkilökunnalla oli täysi työ pysyä perässä

Sauna testattu, arvosana kiitettävä. Mukana tekniikan Jarno Lammenaho.

Tankki Tuomas syvällä Kirnun uumenissa